Eduskuntavaalit 2023

Mielenterveyskriisi on ratkottava, hoitoon on päästävä nykyistä nopeammin

Panostukset sosiaali- ja mielenterveyspalveluihin ovat välttämättömiä, jotta mahdollisimman moni pysyy opiskelu- ja työkykyisenä. Panostuksista puhuttaessa keskustelu tulee vääjäämättä siirtymään resursseihin ja potilaan palveluihin. Ennaltaehkäisevät tukitoimet säästävät pitkässä juoksussa moninkertaisen määrän taloudellisia resursseja. Hyvinvoiva yksilö on myös yhteiskunnan sekä yhteisöjen etu, sillä hän voi toimillaan edesauttaa välillisesti monia muita matkallaan.

Helpoin tapa karsia turhia resursseja on siirtyä kansallisesti psykiatrian lähetteettömään malliin. Turhan hidas ja työläs vaihe luukkujen välillä on poistettava, jotta potilaat saavat apua nopeammin. Psykiatrisiin palveluihin hoitopolku on turhan byrokraattinen ja kankea. Yleislääkäri kirjoittaa reseptin ja lähetteen erikoissairaanhoitoon. Tapaamiseen hukkuu yleislääkärin arvokasta ja kallista työaikaa, hidastaen potilaan hoitoonpääsyä. Lähetteettömässä mallissa terveydenhuollon ammattilaiset voivat keskittyä työhönsä eikä lähetteiden kirjaamiseen. Lähetteettömyys säästäisikin tärkeää työaikaa itse ihmisen auttamiseen.

Etenkin Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen korkeakouluopiskelijoille laatimassa terveys- ja hyvinvointitutkimuksessa tulokset ovat olleet äärimmäisen huolestuttavia, sillä monet opiskelijoista kokevat yksinäisyyttä, uupumusta ja masennusta omassa arjessaan. Näin ei todellakaan kuuluisi olla, vaan nuorten ikäluokkien mielenterveyskriisi on otettava tosissaan! Tähän on vastattava terapiatakuulla, joka palvelisi etenkin nuoria ja se tulisi ottaa viipymättä käyttöön kansallisesti. Terapiatakuun 30 miljoonan euron hintalappu kompensoituu, kun työssäkäyvät eivät joudu käyttämään sairaslomia tai siirtymään varhaiseläkkeelle madaltuneen työkyvyn johdosta. Palveluntarjoajien kuilu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä tulee kuroa umpeen, jottei jäädä mielenterveysongelmien kanssa lähetteiden kierteeseen.

Pääteemani omaehtoinen tulkinta – Laulu mielenterveydelle

Tässä alla on laulu mielenterveydelle. Laulaminen on mulle tärkeä tapa nollata keskellä kiireitä ja sitä kautta ylläpitää omaa mielenterveyttä. Tällä videolla lähestytäänkin tärkeää aihetta mulle mieluisaan tapaan musiikin avulla. Cover-versiossa on käytetty pätkiä kappaleesta Täällä pohjantähden alla ja Tämän sinitaivaan alla.

Mielenterveyden häiriöt koskettavat ihan kaikkia meistä jollain tavalla. Jokainen meistä joko tuntee henkilöitä, joilla on mielenterveyshäiriöitä tai sairastaa itse.

Opiskelijoiden yleisin lääkärikäynnin syy on mielenterveys. Opiskelijoiden haasteet mielenterveyden kanssa on erittäin huolestuttavaa ja aihe koskettaa varmasti jokaista meistä henkilökohtaisesti. Monen omassa lähipiirissä on henkilöitä jotka kärsivät mielenterveysongelmista ja avun saamisen haasteista. Esimerkiksi Kelan kuntoutuspsykoterapiaa tarjoavan terapeutin löytäminen on tällä hetkellä lähes mahdotonta ja monet tarjoavat seuraavia aikoja vasta seuraavan lukukauden puolelle.

Heikot mielenterveyspalvelut luovat myös eriarvoisuutta. Toimivat ja helposti saatavilla olevat mielenterveyspalvelut vähentäisivät eriarvoisuutta ja ongelmien ylisukupolvisuutta. Nyt hyvin toimeentulevat ihmiset saavat tehokkaimmin apua ja tukea.

Mielenterveyspalveluiden rahoitusta tulee lisätä. Hoitoon pääsyn nopeuttaminen ja prosessin helpottaminen on mittaamattoman arvokasta sekä inhimillisen hyvinvoinnin, että kaupungin talouden kannalta. Mielenterveyspalveluihin ja erityisesti ennaltaehkäisyyn suunnatut taloudelliset panostukset maksavat itsensä takaisin.

Tämä yhteiskunta – tai yksittäinen ihminen – ei tule kestämään tätä pahoinvoinnin määrä jos jotain muutosta ei tapahdu. Ja pian.

Täällä Pohjantähden alla x Tämän sinitaivaan alla – Petri Laaksonen

Täällä Pohjantähden alla: säv. Petri Laaksonen, san. Turkka Malin
Tämän sinitaivaan alla: säv., san. & sov. Iida Saarinen
Kitara: Roope Jokela
Avainviulu ja taustalaulu: Iida Saarinen
Sanat:

Täällä Pohjantähden alla, korkeimmalla kukkulalla.
katson kauas kaukaisuuteen, tulet uniin uudestaan...

Tämän sinitaivaan alla, orvokkeja kaikkialla,
ehkä jonkun niistä noukkia voin.
Tämän sinitaivaan alla, silti on huolia kertojalla,
koska näen ihmisen eksyvän.

Sinä vaadit mutta kukaan ei kuule, kerroit syvät salaisuudet,
tyhjä lupaus hetken lohdun toi.
Sinä sorrut ehkä sohvalle vaivut, toisten tahdottomuuteen taivut,
peiton alle peittää kaiken voi.

Hei huomatkaa että on kohta liian myöhäistä,
äyskäröitte vettä vaan on veneen pohjassa reikä,
eikä ketään kiinnosta.
Leikitään vaan piilosta.

Laskekaa kymmeneen, niin sillä välin joku piiloutuu,
eikä aina takaisin tuu.

Täällä Pohjantähden alla, korkeimmalla kukkulalla,
katson kauas kaukaisuuteen, tulet uniin uudestaan.
Täällä Pohjantähden alla, taivas täyttyy purppuralla,
siitä suojakseni peiton, minä itselleni saan.

Ja alla Pohjantähden, minä tulen, minä lähden
Ja vain Pohjantähden nähden itken vuokses kyyneleen.

Koulutukseen on lisättävä resursseja kaikilla koulutusasteilla

Koulutus ei kaipaa tällä hetkellä leikkauksia vaan tukitoimia. Varhaiskasvatuksessa tulisi siirtyä kaksivuotiseen esiopetukseen ja varhaiskasvatuksen opettajia tulisi tukea työssään paremmin. Laadukkaalla varhaiskasvatuksella voimme varmistaa sujuvamman siirtymän perusopetuksen pariin, jotta lapsen kehityskulkua voidaan tukea oikeaoppisesti. Perusopetuksessa inkluusioon tulee joko panostaa huomattavasti tai inkluusion tulevaisuutta tulee tarkastella kriittisesti – nykyinen inkluusiomalli olemassaolevine resursseineen ei riitä.

Perusopetuksessa oppilaanohjaukseen sekä opinto-ohjaukseen on panostettava. Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla mahdollisuudet tavoitella unelmiaan, eikä ketään tule lokeroida matkan varrella. Opinto-ohjauksella on suuri merkitys, kun nuori miettii jatkokouluttautumistaan sekä omaa tulevaisuuttaan – kyseessä on siis isoja valintoja. Kouluympäristön tulee tukea nuoria molemmissa ratkaisuissa, niin ammatilliseen koulutukseen kuin lukiokoulutukseen siirtymiseksi eikä arvottaa niitä eri tasoille ohjaustyössä. Toisen asteen kouluttautumista tulee helpottaa pitkäkatseisella päätöksenteolla, eikä muutoksia tule toteuttaa ennen nykykäytäntöiden reaalivaikutuksia voida havaita. Esimerkiksi pääsykokeita ja niiden roolia tulevaisuudessa tulee tarkastella vasta, kun viimevuotisten muutosten vaikutukset on nähtävissä. Myös oppisopimuskouluttautumista tulee helpottaa ja sen liiallista byrokratiaa ja yleissitovuutta keventää etenkin työntekijäpulaa kärsivillä aloilla.

Korkeakoulujen tulee lisätä aloituspaikkoja etenkin vahvoilla hakupainealoilla. Aloituspaikkojen resursoinnista tulee pitää huolta, jottei korkeakouluopiskelijat kärsi korotetuista aloituspaikoista. Sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen itsehallintoa tulee helpottaa muun muassa osakesalkun siirrolla, jolloin korkeakoulut voisivat itse ylläpitää hallintoaan. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus tulee sitoa osaksi bruttokansantuotetta ja TKI-rahoitusta tulee kasvattaa. TKI-resursseihin panostamalla voimme taata sen, että Suomi on edelläkävijä vihreässä siirtymässä sekä kestävissä ratkaisuissa myös tulevaisuudessa.

Verotuspohjaa tulee muuttaa hyvinvointi- ja terveysperustaiseksi

Väestön ikääntyminen, madaltunut fyysinen aktiivisuus ja nuorten heikompi kunto ovat tulevaisuuden haasteita. Näitä haasteita tulisikin kampittaa etenkin kannustein, jotka luovat terveydelle suotuisat edellytykset. Esimerkiksi liikunta- ja terveyspalveluiden arvonlisäverokantaa tulisi laskea entuudestaan, aloitusvaiheessa jopa täysin arvonlisäverottomaksi. Tällöin hyvinvointi- ja terveyspalvelut olisivat edullisempia, eikä niihin osallistuminen olisi yhtä suuren kynnyksen takana. Madaltunut verokanta heijastuisi etenkin sosiaali- ja terveyspalveluihin laskevasti, jolloin palvelujonoja voitaisiin purkaa hyvinvointia edistäen.

Väistämättä verotuspohjan laskeminen edellyttää myös esimerkiksi haittaverotuksen tarkastelua. Hyvinvointia ja terveyttä uhkaavat tai haittaavat tuotteet ja palvelut tulisikin mielestäni olla korkeamman arvonlisäverotuksen takana. Tällöin esimerkiksi päihteiden ja epäterveellisten tuotteiden arvonlisävero olisi nykyistä korkeampi. Terveydelle haitallisten tuotteiden ja palveluiden korkeampi verotus olisi osittain eriarvoistavaa, joskin yhteiskunnallisesti kokonaisuudessaan nykyistä parempi vaihtoehto.

Hyvinvointia ja terveyttä tukevien ja niitä heikentävien tuotteiden ja palveluiden tarjontaa ja reaalivaikutuksia tulisi tarkastella tieteellisesti. Tiede- ja faktapohjainen tuki päätöksenteolle olisi omiaan, jotta me voisimme olla jatkossakin maailman onnellisinta ja hyvinvoivaa kansaa. Nykyisellään kansantalous ei kestä tällaista kuormitusta, enkä koe muiden palveluiden kuormittavan resurssiraskaita aloja yhtä paljon kuin terveyssidonnaiset palvelut. Arvonlisäveroa säätelemällä voidaan parhaimmillaan päästä eroon liiallisesta byrokratiasta, jolloin hallinnollisesta työstä voidaan keventää sivutuotteena resurseja.Korkeakoulujen tulee lisätä aloituspaikkoja etenkin vahvoilla hakupainealoilla. Aloituspaikkojen resursoinnista tulee pitää huolta, jottei korkeakouluopiskelijat kärsi korotetuista aloituspaikoista. Sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen itsehallintoa tulee helpottaa muun muassa osakesalkun siirrolla, jolloin korkeakoulut voisivat itse ylläpitää hallintoaan. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus tulee sitoa osaksi bruttokansantuotetta ja TKI-rahoitusta tulee kasvattaa. TKI-resursseihin panostamalla voimme taata sen, että Suomi on edelläkävijä vihreässä siirtymässä sekä kestävissä ratkaisuissa myös tulevaisuudessa.

%d bloggaajaa tykkää tästä: