CV

Koulutukseen on lisättävä resursseja kaikilla koulutusasteilla

Koulutus ei kaipaa tällä hetkellä leikkauksia vaan tukitoimia. Varhaiskasvatuksessa tulisi siirtyä kaksivuotiseen esiopetukseen ja varhaiskasvatuksen opettajia tulisi tukea työssään paremmin. Laadukkaalla varhaiskasvatuksella voimme varmistaa sujuvamman siirtymän perusopetuksen pariin, jotta lapsen kehityskulkua voidaan tukea oikeaoppisesti. Perusopetuksessa inkluusioon tulee joko panostaa huomattavasti tai inkluusion tulevaisuutta tulee tarkastella kriittisesti – nykyinen inkluusiomalli olemassaolevine resursseineen ei riitä.

Perusopetuksessa oppilaanohjaukseen sekä opinto-ohjaukseen on panostettava. Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla mahdollisuudet tavoitella unelmiaan, eikä ketään tule lokeroida matkan varrella. Opinto-ohjauksella on suuri merkitys, kun nuori miettii jatkokouluttautumistaan sekä omaa tulevaisuuttaan – kyseessä on siis isoja valintoja. Kouluympäristön tulee tukea nuoria molemmissa ratkaisuissa, niin ammatilliseen koulutukseen kuin lukiokoulutukseen siirtymiseksi eikä arvottaa niitä eri tasoille ohjaustyössä. Toisen asteen kouluttautumista tulee helpottaa pitkäkatseisella päätöksenteolla, eikä muutoksia tule toteuttaa ennen nykykäytäntöiden reaalivaikutuksia voida havaita. Esimerkiksi pääsykokeita ja niiden roolia tulevaisuudessa tulee tarkastella vasta, kun viimevuotisten muutosten vaikutukset on nähtävissä. Myös oppisopimuskouluttautumista tulee helpottaa ja sen liiallista byrokratiaa ja yleissitovuutta keventää etenkin työntekijäpulaa kärsivillä aloilla.

Korkeakoulujen tulee lisätä aloituspaikkoja etenkin vahvoilla hakupainealoilla. Aloituspaikkojen resursoinnista tulee pitää huolta, jottei korkeakouluopiskelijat kärsi korotetuista aloituspaikoista. Sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen itsehallintoa tulee helpottaa muun muassa osakesalkun siirrolla, jolloin korkeakoulut voisivat itse ylläpitää hallintoaan. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus tulee sitoa osaksi bruttokansantuotetta ja TKI-rahoitusta tulee kasvattaa. TKI-resursseihin panostamalla voimme taata sen, että Suomi on edelläkävijä vihreässä siirtymässä sekä kestävissä ratkaisuissa myös tulevaisuudessa.

Verotuspohjaa tulee muuttaa hyvinvointi- ja terveysperustaiseksi

Väestön ikääntyminen, madaltunut fyysinen aktiivisuus ja nuorten heikompi kunto ovat tulevaisuuden haasteita. Näitä haasteita tulisikin kampittaa etenkin kannustein, jotka luovat terveydelle suotuisat edellytykset. Esimerkiksi liikunta- ja terveyspalveluiden arvonlisäverokantaa tulisi laskea entuudestaan, aloitusvaiheessa jopa täysin arvonlisäverottomaksi. Tällöin hyvinvointi- ja terveyspalvelut olisivat edullisempia, eikä niihin osallistuminen olisi yhtä suuren kynnyksen takana. Madaltunut verokanta heijastuisi etenkin sosiaali- ja terveyspalveluihin laskevasti, jolloin palvelujonoja voitaisiin purkaa hyvinvointia edistäen.

Väistämättä verotuspohjan laskeminen edellyttää myös esimerkiksi haittaverotuksen tarkastelua. Hyvinvointia ja terveyttä uhkaavat tai haittaavat tuotteet ja palvelut tulisikin mielestäni olla korkeamman arvonlisäverotuksen takana. Tällöin esimerkiksi päihteiden ja epäterveellisten tuotteiden arvonlisävero olisi nykyistä korkeampi. Terveydelle haitallisten tuotteiden ja palveluiden korkeampi verotus olisi osittain eriarvoistavaa, joskin yhteiskunnallisesti kokonaisuudessaan nykyistä parempi vaihtoehto.

Hyvinvointia ja terveyttä tukevien ja niitä heikentävien tuotteiden ja palveluiden tarjontaa ja reaalivaikutuksia tulisi tarkastella tieteellisesti. Tiede- ja faktapohjainen tuki päätöksenteolle olisi omiaan, jotta me voisimme olla jatkossakin maailman onnellisinta ja hyvinvoivaa kansaa. Nykyisellään kansantalous ei kestä tällaista kuormitusta, enkä koe muiden palveluiden kuormittavan resurssiraskaita aloja yhtä paljon kuin terveyssidonnaiset palvelut. Arvonlisäveroa säätelemällä voidaan parhaimmillaan päästä eroon liiallisesta byrokratiasta, jolloin hallinnollisesta työstä voidaan keventää sivutuotteena resurseja.Korkeakoulujen tulee lisätä aloituspaikkoja etenkin vahvoilla hakupainealoilla. Aloituspaikkojen resursoinnista tulee pitää huolta, jottei korkeakouluopiskelijat kärsi korotetuista aloituspaikoista. Sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen itsehallintoa tulee helpottaa muun muassa osakesalkun siirrolla, jolloin korkeakoulut voisivat itse ylläpitää hallintoaan. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus tulee sitoa osaksi bruttokansantuotetta ja TKI-rahoitusta tulee kasvattaa. TKI-resursseihin panostamalla voimme taata sen, että Suomi on edelläkävijä vihreässä siirtymässä sekä kestävissä ratkaisuissa myös tulevaisuudessa.