CV

Mies hymyilemässä kuvassa, taustalla lehtipuiden köynnösseinämä

Tällä sivulla kerron saavutuksistani tekstimuotoisena.

Petri Johannes Laaksonen

Jyväskylä
Syntynyt Pieksämäellä 1995
https://www.linkedin.com/in/pjlaaksonen/

Koulutus

Liikuntatieteiden ylioppilas
Pääaineena liikuntapedagogiikkan ylempi korkeakoulututkinto
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta

Ylioppilas
Pieksämäen lukio, 2011-2014

Luottamustoimet

Piirihallituksen jäsen
Keski-Suomen kokoomus, 2023

Liittohallituksen jäsen
Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta, 2022

Jyväskylän kaupunginvaltuuston valtuutettu
Jyväskylän kaupunki, 2022-2025

Kokoomuksen valtuustoryhmän 2. varapuheenjohtaja
Jyväskylän kaupunki, 2022

Jyväskylän tarkastuslautakunnan jäsen
Jyväskylän kaupunki, 2022-2025

Maakuntavaltuuston jäsen
Keski-Suomen liitto, 2022-2025

Jyväskylän seudullisen joukkoliikennelautakunnan puheenjohtaja
Jyväskylän kaupunki, 2021-2025

Jyväskylän sivistyslautakunnan varajäsen
Jyväskylän kaupunki, 2021-2025

Jyväskylän kaupunginvaltuuston varavaltuutettu
Jyväskylän kaupunki, 2021-2022

Tiedekuntaneuvoston jäsen
Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, 2022-2023

Hallituksen puheenjohtaja
Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY), 2021

Kunnallisjärjestön hallituksen jäsen
Keski-Suomen Kokoomus ry, 2021

Hallituksen jäsen
Jyväskylän Kokoomusopiskelijat ry, 2020-2021

Hallituksen sihteeri
Löyly ry, 2021

Tiedekuntaneuvoston jäsen
Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto 2019-2021

Hallituksen jäsen, vastuualueina järjestöt, yritysyhteistyö & kuntavaikuttaminen
Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY), 2020

Hallituksen puheenjohtaja
Sporticus ry, 2018-2019

Hallituksen jäsen, vastuualueena tapahtumatuotanto
Sporticus ry, 2017

Työkokemus

Päävalmentaja
Jyväskylän Freestyleseura JFS, 2022 – jatkuu

Myyjä
Stadium Oy, 2018 – jatkuu

Valmentaja
Jyväskylän Freestyleseura JFS, 2016 – 2022

Kioskityöntekijä, kausityön vuoden työntekijä
Tommy Bartlett Water Ski Show, 2018

Henkilökohtainen avustaja
Yksityiset henkilöasiakkaat, 2014-2016; 2017



Koulutukseen on lisättävä resursseja kaikilla koulutusasteilla

Koulutus ei kaipaa tällä hetkellä leikkauksia vaan tukitoimia. Varhaiskasvatuksessa tulisi siirtyä kaksivuotiseen esiopetukseen ja varhaiskasvatuksen opettajia tulisi tukea työssään paremmin. Laadukkaalla varhaiskasvatuksella voimme varmistaa sujuvamman siirtymän perusopetuksen pariin, jotta lapsen kehityskulkua voidaan tukea oikeaoppisesti. Perusopetuksessa inkluusioon tulee joko panostaa huomattavasti tai inkluusion tulevaisuutta tulee tarkastella kriittisesti – nykyinen inkluusiomalli olemassaolevine resursseineen ei riitä.

Perusopetuksessa oppilaanohjaukseen sekä opinto-ohjaukseen on panostettava. Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla mahdollisuudet tavoitella unelmiaan, eikä ketään tule lokeroida matkan varrella. Opinto-ohjauksella on suuri merkitys, kun nuori miettii jatkokouluttautumistaan sekä omaa tulevaisuuttaan – kyseessä on siis isoja valintoja. Kouluympäristön tulee tukea nuoria molemmissa ratkaisuissa, niin ammatilliseen koulutukseen kuin lukiokoulutukseen siirtymiseksi eikä arvottaa niitä eri tasoille ohjaustyössä. Toisen asteen kouluttautumista tulee helpottaa pitkäkatseisella päätöksenteolla, eikä muutoksia tule toteuttaa ennen nykykäytäntöiden reaalivaikutuksia voida havaita. Esimerkiksi pääsykokeita ja niiden roolia tulevaisuudessa tulee tarkastella vasta, kun viimevuotisten muutosten vaikutukset on nähtävissä. Myös oppisopimuskouluttautumista tulee helpottaa ja sen liiallista byrokratiaa ja yleissitovuutta keventää etenkin työntekijäpulaa kärsivillä aloilla.

Korkeakoulujen tulee lisätä aloituspaikkoja etenkin vahvoilla hakupainealoilla. Aloituspaikkojen resursoinnista tulee pitää huolta, jottei korkeakouluopiskelijat kärsi korotetuista aloituspaikoista. Sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen itsehallintoa tulee helpottaa muun muassa osakesalkun siirrolla, jolloin korkeakoulut voisivat itse ylläpitää hallintoaan. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus tulee sitoa osaksi bruttokansantuotetta ja TKI-rahoitusta tulee kasvattaa. TKI-resursseihin panostamalla voimme taata sen, että Suomi on edelläkävijä vihreässä siirtymässä sekä kestävissä ratkaisuissa myös tulevaisuudessa.

Verotuspohjaa tulee muuttaa hyvinvointi- ja terveysperustaiseksi

Väestön ikääntyminen, madaltunut fyysinen aktiivisuus ja nuorten heikompi kunto ovat tulevaisuuden haasteita. Näitä haasteita tulisikin kampittaa etenkin kannustein, jotka luovat terveydelle suotuisat edellytykset. Esimerkiksi liikunta- ja terveyspalveluiden arvonlisäverokantaa tulisi laskea entuudestaan, aloitusvaiheessa jopa täysin arvonlisäverottomaksi. Tällöin hyvinvointi- ja terveyspalvelut olisivat edullisempia, eikä niihin osallistuminen olisi yhtä suuren kynnyksen takana. Madaltunut verokanta heijastuisi etenkin sosiaali- ja terveyspalveluihin laskevasti, jolloin palvelujonoja voitaisiin purkaa hyvinvointia edistäen.

Väistämättä verotuspohjan laskeminen edellyttää myös esimerkiksi haittaverotuksen tarkastelua. Hyvinvointia ja terveyttä uhkaavat tai haittaavat tuotteet ja palvelut tulisikin mielestäni olla korkeamman arvonlisäverotuksen takana. Tällöin esimerkiksi päihteiden ja epäterveellisten tuotteiden arvonlisävero olisi nykyistä korkeampi. Terveydelle haitallisten tuotteiden ja palveluiden korkeampi verotus olisi osittain eriarvoistavaa, joskin yhteiskunnallisesti kokonaisuudessaan nykyistä parempi vaihtoehto.

Hyvinvointia ja terveyttä tukevien ja niitä heikentävien tuotteiden ja palveluiden tarjontaa ja reaalivaikutuksia tulisi tarkastella tieteellisesti. Tiede- ja faktapohjainen tuki päätöksenteolle olisi omiaan, jotta me voisimme olla jatkossakin maailman onnellisinta ja hyvinvoivaa kansaa. Nykyisellään kansantalous ei kestä tällaista kuormitusta, enkä koe muiden palveluiden kuormittavan resurssiraskaita aloja yhtä paljon kuin terveyssidonnaiset palvelut. Arvonlisäveroa säätelemällä voidaan parhaimmillaan päästä eroon liiallisesta byrokratiasta, jolloin hallinnollisesta työstä voidaan keventää sivutuotteena resurseja.Korkeakoulujen tulee lisätä aloituspaikkoja etenkin vahvoilla hakupainealoilla. Aloituspaikkojen resursoinnista tulee pitää huolta, jottei korkeakouluopiskelijat kärsi korotetuista aloituspaikoista. Sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen itsehallintoa tulee helpottaa muun muassa osakesalkun siirrolla, jolloin korkeakoulut voisivat itse ylläpitää hallintoaan. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus tulee sitoa osaksi bruttokansantuotetta ja TKI-rahoitusta tulee kasvattaa. TKI-resursseihin panostamalla voimme taata sen, että Suomi on edelläkävijä vihreässä siirtymässä sekä kestävissä ratkaisuissa myös tulevaisuudessa.

%d bloggaajaa tykkää tästä: